Mitä on tarinateatteri?

Tarinateatteri (Playback Theatre) on yhteisöllistä ja osallistavaa improvisaatioteatteria, jonka keskiössä ovat yleisön kertomat kokemukset. Niistä improvisoidaan tarinateatteriesityksessä monimuotoisia pienoisesityksiä. Tarinateatteri esityksessä yhdistyvät yksilöllinen ja yhteisöllinen. Oman henkilökohtaisen kokemuksen näkeminen esityksenä avaa sekä kertojalle että muulle yleisölle uusia näkökulmia ja tarjoaa mahdollisuuden yhteisölliseen keskusteluun.Tarinateatterin on alunperin kehittänyt amerikkalainen Jonathan Fox yhdessä muusikko Jo Salasin kanssa vuonna 1975. Suomessa tarinateatteria on kehitetty 1990- luvun alusta lähtien. Helsingin tarinateatteri on yksi Suomen ensimmäistä tarinateatteriryhmistä. Se perustettiin 23.9.1993.

Mitä katsojalta odotetaan?

Tarinateatterissa katsojalta ei vaadita mitään erityistä suorittamista. Riittää, että on läsnä ja utelias. Voi vain kuunnella ja katsoa – tai halutessaan jakaa pienen hetken tai tunteen. Kaikki osallistumisen tavat ovat yhtä arvokkaita, ja jokainen saa olla mukana omalla tavallaan, juuri sen verran kuin hyvältä tuntuu.

Mikä tarinateatterissa on parasta?

Tarinateatterissa parasta on se, että ihmiset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi sellaisina kuin ovat. Yleisön omat kokemukset muuttuvat hetkessä yhteiseksi taiteeksi, mikä synnyttää usein oivalluksia, lämpöä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Monet kuvaavat sitä koskettavaksi ja lempeäksi tavaksi jakaa ihmisyyttä – ilman arvostelua, kiirettä tai vaatimuksia.

Tarinateatteri ei ole:

  • Terapiaa tai hoitoa – vaikka kokemus voi olla koskettava ja joskus eheyttävä, tarinateatterilla ei ole terapeuttista tavoitetta eikä se korvaa terapiaa
  • Valmiiksi käsikirjoitettu näytelmä – esityksellä ei ole etukäteen päätettyä juonta tai repliikkejä, vaan se syntyy hetkessä yleisön tarinoista.
  • Suoritus tai esiintymispakko – katsojan ei tarvitse kertoa tarinaa, olla rohkea, hauska tai “osata” mitään. Pelkkä läsnäolo riittää.
  • Arvostelevaa tai paljastavaa – kerrotut tarinat kohdataan kunnioittavasti, eikä niistä tehdä analyysejä tai johtopäätöksiä.

 

Tutustu ja lue lisää

Päivi Rahmel (2021) “Kerro katsotaan! opas tarinateatteriin ja narratiiviseen pedagogiikkaan”, 2021 Metropolia.

Jonathan Fox: Beyond Theatre: A Playback Theatre Memoir

Jonathan Fox & Jo Sales:Personal Stories in Public Places

Jonathan Fox: The Playback NR Workbook

Henna Moisio (2007): Tarinateatteri: taidetta ja terapiaa kuunnellen